Vuonna 2016 ilmestynyt historiikkiteos yhdistyksen toiminnasta
LOIMAAN SEUDUN RESERVILÄISET RY. HISTORIAA
23.2.1956 perustettiin Loimaan Reservialiupseerit ry, jonka nimi muuttui sittemmin ensin Loimaan Reservinalipseerit ry:ksi, Loimaan Seudun Reservinaliupserit ry:ksi ja viimeisimmän sääntömuutoksen mukana Loimaan Seudun Reserviläiset ry:ksi. Vuosi 1956 olikin aktiivista aliupseeri-yhdistysten perustamisaikaa Loimaalla, idea sai alkunsa ammuntaa harrastavien veteraanien toimesta.
Toimintapohja suunniteltiin alusta lähtien laajaksi. Pienellä paikkakunnalla kuten Loimaa saatiin jäsenmäärä nousemaan kymmenessä vuodessa jo 100 jäseneen. Positiiviseen jäsenkehitykseen oli syynä aktiivinen toiminta ja toimijajoukko. Alkuaikoina reserviläisurheilu oli sitä pääasiallista toimintaa, jota kehitettiin ja josta juontaa juurensa nykyäänkin käytössä olevat mestaruuskilpailut.
Aktiivisuus on tuonut myös menestystä eri osa-alueilta. Ammunta tuli vasta myöhemmin mukaan yhdistyksen toimintaan, mutta tuli myös jäädäkseen.Loimaalla on alusta lähtien ymmärretty myös yhteistyön tärkeys muiden paikkakuntien yhdistysten kanssa. Kilpailutoiminta ja yhdistysvierailut ovat aina olleet tärkeässä roolissa.
Lippu
Yhdistykselle päätettiin myös hankkia oma lippu. Lipun naulaus suoritettiin 12.4.1981.
Sitä ennen oli yhdistykselle hankittu pöytä standaari, joka oli puheenjohtajalta salaa eteenpäin viety projekti, sillä viirin numero 1 sai silloinen puheenjohtaja Veikko Ruskeeniemi 50-vuotislahjaksi.
Malliyhdistys
Malliyhdistysnimityksen Loimaan Seudun Reserviläiset on saanut peräti kolme kertaa. Nimitys on tullut vuosina 1982, 1991 ja 2007. Tämä osaltaan kertoo työn pitkäjänteisyydestä ja jäsenten aktiivisuudesta.
Naistentoiminta
Naiset ovat aina olleet osana Loimaalaista reserviläistoimintaa. Vuonna 1960 perustettiin ensimmäisen kerran naisjaosto, tällöin naisjaostolle ei löytynyt pidemmäksi aikaa vetäjää ja jaoston toiminta jäi taka-alalle, naisten kuitenkin jatkaessa toiminnassa mukana. Vuonna 1979 perustettiin naisjaosto uudelleen ja siitä eteenpäin se on jatkanutkin toimintaa, ollen välillä itsenäisiä ja taas perusyhdistyksen siipien suojassa.
Talkoohenki vahvana alusta asti
Ensimmäisiä yhdistyksen talkoohankkeita oli sotainvalidien ja veteraanien avustamiseksi järjestetyt syksyiset viljakeräykset sekä jonkin verran osallistuttiin veteraanien asuntojen kunnostukseen.
Talkoilla siivottiin myös Erkki Kylä-Utsurin kuivuripalon jälkiä.
Huomattavan suurella talkootöiden panoksella yhdistyksen jäsenet osallistuivat Loimaan Laukojien nykyisen ampumaradan ja majan rakentamiseen. Radalle johtavan tien rakentamisessa mm. tehtiin eri vuosina paljon töitä koneilla ja muilla välineillä.Suurin talkoorupeama sai alkunsa kun Pekka Markula lupasi vuokrata yhdistykselle omistamansa rakennuksen, joka myöhemmin ristittiin Heikinpirtiksi. Lisäksi Markula lupasi vuokrata majan läheisyydestä myös paikan ampumaradalle. Majan kunnostus alkoi kesällä 1978 ja vuoden loppuun mennessä talkootunteja oli kertynyt noin tuhat. Urakka oli melkoinen kun vielä samaan aikaan rakennettiin ampumarataakin. 18. joulukuuta 1979 oli majan sisätilat valmiit käyttöön ja talkootunteja takana tarkalleen 2106. Vuoden 1982 lopussa maja oli lopullisesti kunnostettu. Vanhasta maalattiallisesta rötisköstä oli saatu komea toimipiste, mutta eihän alkuperäistä enää ollut jäljellä kuin hirsirunko.
Ampumaradan ja hiihtoreitin kanssa on tehty myös mittavia määriä talkootunteja. Nykyinen ampumarata on jo kolmas majan vuokra-aikana, joka on rakennettu talkoilla. Viimeisen viereen onneksi kunta rakensi hiihtoreitin, joten omaa hiihtoreittiä ei tarvinnut enää kolmatta kertaa rakentaa, riitti kun yhdistys rakensi yhteyden ampumaradalta kunnan hiihtoladulle. Maja ja ampumarata vaativat jatkuvaa ylläpitohuoltoa.
Isompi talkoorupeama käynnistyi jälleen 90-luvun loppupuolella. Ensin päätettiin rakentaa laavu ampumaradan viereen, laavun valmistuttua haluttiin vielä rakentaa kota. 2000-luvun alussa nostettiin Heikinpirtin vajonnut pääty ja korjattiin lahonnut ulkovuoraus, sekä uusittiin ikkunoita. Tällä hetkellä on rakenteilla ampumakatos ampumaradalle.
Perinteet säilyvät muutosten rinnalla
Painopisteet toiminnassa ovat hieman muuttuneet alkuajoista. Alussa kun reserviläisurheilu oli lähes ainoa aktiivitoimintamuoto, on se tänä päivänä jäänyt jonkin verran vähemmälle. Kuitenkin urheilupuolella toiminta on vireää ja ehkä näköpiirissä on jopa aktiivisuuden kasvua. Uusia toimintoja on tullut vanhojen rinnalle maanpuolustuskoulutuksen ja toiminnallisten ammuntojen kautta.Veteraanityö on tärkeä osa yhdistysten toimintaa ja tulee aina olemaan.
Kunniapuheenjohtaja
Veikko Ruskeeniemi (1996 – 2021)
Marko Silvander (2022 – )
Kunniajäsenet
Jorma Koivisto
Matti Sillanpää
Yhdistyksen puheenjohtajat
Lauri Sovijärvi 1956
Pentti Haavisto 1957 – 62
Olli Sahlstein 1963 – 65
Veikko Ruskeeniemi 1966 – 76
Veli Nieminen 1977 – 82
Matti Vainio 1983 – 86, 1996
Jorma Koivisto 1987 – 90
Kalevi Suvila 1991 – 92
Heikki Torikka 1993 – 95
Risto Palo 1997 – 98, 2001 – 2003
Harri Laaksonen 1999
Marko Mikkonen 2000
Marko Silvander 2004 – 2016
Hannu Lahti 2017 – 2021
Heidi Silvander 2022 –
Jotoksia
